tiistai 21. syyskuuta 2010

prinsessa kai aina satuihin tottuu , mut mitäs sit ku satu päättyy ilman onnellist loppuu.
Tunnen yhä kosketuksesi unissani
Anna anteeksi heikkouteni, mutten tiedä miksi
Ilman sinua on vaikea selvitä
Etkö tunne sydämeni sykkivän nopeaan, haluan tämän kestävän
Tarvitsen sinua vierelleni
Etkä tunne sydämeni sykkivän hitaasti
En voi päästää sinua menemään
Haluan sinut elämääni

Käsivartesi ovat linnani, sydämesi taivaani
Ne pyyhkivät pois kyyneleet, joita itken
Hyvät ja huonot ajat, olemme kokeneet ne kaikki
Saat minut nousemaan, kun putoan 
 
 eiköhän tää kirjottelu nyt riitä(: kiitän heihei <3
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti